ilmakivääri lupa
tehokas ilmakivääri
Paineilmakivääri

Tekijä: antero

Ilmapistoolit

Ilmapistoolit

Ilmapistoolit, samoin kuin ilmakivääreitä, on jousimäntä-, hiilidioksidikapseli- tai painesäiliötoimisina. Tyypillisesti ne ovat .177-kaliiperisia (4,5mm) ja avotähtäimillä varustettuja. Ilmakivääreihin nähden ilmapistoolit ovat useimmiten selvästi heikompia sekä tehossa että tarkkuudessa, mutta toisaalta myös lähes rekyylittömiä.

Ilmapistoolit & ampumisen helppous

Ilmapistoolilla kilpaillaan 10 m matkalla jopa olympiamitaleista, mutta useimmiten niitä käytetään puhtaaseen terapia-ammuntaan. Ilmapistoolilla voi harrastaa lähes kuka tahansa, ja miltei mihin tahansa voidaan järjestää turvallinen ampumatila. Tilapäisen, mutta turvallisen ampumaradan ilmapistoolille voi helposti järjestää takapihalle, autotalliin tai vaikka liikuntahalliin. Ilmapistoolit ovat lähes aina niin hiljaisia, ettei edes melunsuojausta tarvita, kuten ammuntalajeissa yleensä. Harrastusta on siis helppoa jatkaa vuodenajoista tai keleistä riippumatta muuta ympäristöä tarpeettomasti häiritsemättä.

Turvallisuus on aina muistettava

Ilma-aseharrastuksen aloittaminen ei vaadi mitään erityistietoja tai taitoja. Turvallisuusohjeiden opettelun jälkeen voidaan siirtyä suoraan ammuntaan. Ilma-aseet ja niillä harrastaminen on varsin edullista muihin ammuntalajeihin verrattuna. Ilma-aseilla harjoittelu kehittää myös ruutiaseiden käyttötaitoa ja toimii usein turvallisina askelmina laajempaan ammuntaharrastukseen. Ilmapistooli tarjoaa siis ammunnan iloa parhaimmillaan! Jotta oma ilma-ase kestää mahdollisimman pitkään, kannattaa myös tutustua sen huoltoon.

Muistatutustua Sissoksen ilmapistooli -valikoimaan

Ilmakiväärin lisävarusteet ja tarvikkeet

Ilmakiväärin lisävarusteet ja tarvikkeet

Ilmakiväärin turvallista kuljetusta ja säilytystä varten on hyvä hankkia pehmustettu asepussi. Käytön jälkeen aseen kannattaa antaa hetken kuivua pussin ulkopuolella. Säilytyksen ajaksi on kaukaa viisasta laittaa kivääriin liipaisinlukko, vaikkei sitä erityisesti laissa vaaditakaan.

Ilmakiväärin huoltaminen

Käytön jälkeinen puhdistushuolto onnistuu parhaiten tarkoitusta varten suunnitellussa telineessä, jossa on tilaa myös puhdistusvälineille ja tarvikkeille. Aseen puhdistukseen tarvitaan aseöljyä ja puhdistuspuikko, puhdistusnaru tai puhdistustulppia. On olemassa myös valmiita ilmakiväärin puhdistussarjoja.

Ilmakiväärillä voi ampua muutakin kuin tölkkejä

Pahvin puhkominen, sekä tölkkien ampuminen on kivaa, mutta välillä on terapeuttista keskeyttää rutiinit ja ampua hieman vaihtelevampiin maaleihin. Tätä tarkoitusta varten on erilaisia maalitaululaitteita, jotka merkkaavat osuman äänellä sekä taulun pyörähdyksellä. Hauskuuden ja tarkkuuden lisäämiseksi on myös esimerkiksi metallisia rottatauluja, jotka saa uudelleen pystyyn suoraan ampumapaikalta narusta vetämällä.

Ilmakiväärien kiikarit sekä ampumaetäisyydet

Ilmakivääreillä ammutaan yleensä 10-50 m matkalle, joten yleiskäytössä hyvä tähtäinkiikari on 4x suurentava. Hieman monikäyttöisempi, varsinkin pidemmille etäisyyksille on zoom-kiikari. Yli 10x suurennoksia ei juuri ilmakiväärikäytössä tarvitse. Parallaksisäädöstä on hyötyä vaihtelevilla etäisyyksillä, koska monet ilmakiväärien kiikaritähtäimet on tehdasasetettu 10 m matkalle, mikä mahdollistaa vain 5-20 m käyttöetäisyyden ilman säätöä.

Sporttisempaan ja nopeampaan viihdeammuntaan soveltuvat myös punapiste- ja lasertähtäimet. Varsinkin suuritehoisilla jousimäntätoimisilla aseilla kannattaa rekyylin vuoksi käyttää vain laadukkaita tarkoitukseen sopivia tähtäimiä ja niiden jalkoja. Kiikarin kiinnityksen ruuvit kannattaa varmistaa tipalla kierrelukitetta.

Tehokas Ilmakivääri

Tehokas Ilmakivääri

Tehokas ilmakivääri ei ole aina tarkka. Hyvän ja tehokkaan ilmakiväärin ostettuaan moni tekee yleisen virheen ja ihmettelee, kun osumatarkkuus onkin yllättäen huono. Tällöin ostetussa ilmakiväärissä ei aina ole vika, vaan on säästetty väärässä kohtaa, eli luodeissa.

Kaikki luodit eivät kestä ilmakiväärin tehoa, jolloin hyvästä ja tehokkaasta ilmakivääristä tuleekin epätarkka. Valitse siis luoti oikein, jotta saat ilmakivääristäsi kaikki irti. Katso lisää luotien valitsemisesta osiossa ”Ilmakiväärin luodit”.

Tehokkaat ilmakiväärit.

Tehokas ilmakivääri & luodin lähtönopeus

Huipputehokkaat ilma-aseet (lähtönopeus yli 370 m/s) ylittävät äänen nopeuden (331,4 m/s, lämpötilan ollessa 0 astetta), mikä lisää aseen häiritsevää meluvaikutusta huomattavasti. Huipputehokkaiden ilma-aseiden teho muistuttaa vastaavien ruutiaseiden tehoa (pienoiskivääri / -pistooli). Suupamausta voidaan vähentää käyttämällä äänenvaimenninta, mitä ilma-aseissakin yleisesti käytetään.

Ilma-aseen valinnassa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti sen käyttötarkoitukseen. Tehokkaiden (lähtönopeus yli 300m/s) aseiden käyttömatkat kasvavat heti perinteisestä ilma-aseiden rata-ammuntamatkasta (10 m) pidemmäksi. Koska aseen luotia liikkeelle lähettävä paine on oltava suurempi, pitää asekin valmistaa tukevammaksi. Luotia liikkeelle lähettävä mekanismi aiheuttavat ilma-aseissa melkoisen tärähdyksen, minkä vuoksi esimerkiksi tähtäinlaitteet joutuvat varsin suurelle rasitukselle. Tehokkaissa ilma-aseissa käytetään usein esim. kiikaritähtäimiä, joiden kestävyys pitää mitoittaa varsin hyvin. Kaikkein heikkolaatuisimmat kiikaritähtäimet kestävät huonosti ilma-aseissa.

Huipputehokkaat ilmakiväärit.

Paineilmakiväärin täyttöadapterit

Paineilmakiväärin täyttöadapterit

Paineilmakiväärin mukana toimitetaan yleensä täyttöadapteri. Adapteri on yleensä teräksestä tai messingistä valmistettu sylinteri, jossa on kaksi kumista O-rengasta, joiden välissä on reikä ilmaa varten. Toisessa päässä on yleensä 1/8 BSPP kierre, tai urospuolinen pikaliitäntä. Joidenkin valmistajien aseissa voi olla suoraan urospuolinen pikaliitin, joilloin erillistä adapteria ei tarvita. Pumpuissa on yleensä joko 1/8 kierre, tai naaraspuolinen pikaliitin. Erilaisilla lisäadaptereilla voidaan kierteellä varustettuakin adapteria käyttää pikaliittimellä varustetun pumpun kanssa. Adapterit ovat lähes aina asekohtaisia, joten esimerkiksi Gamon adapteri ei toimi Hatsanin aseessa. Täyttöadaptereissa olevat O-renkaat ovat kulutustavaraa, joten niitä kannattaa varautua vaihtamaan silloin tällöin.

Paineilmakiväärin täyttöadapterit
Paineilmakiväärien täyttöadaptereita
Ilma-aseiden historiaa

Ilma-aseiden historiaa

Ilmakivääreitä on käytetty todella pitkään metsästys- ja sotilasaseina. Aseissa on ollut erillinen ilmasäiliö, joka on täytetty erillisellä pumpulla tai kompressorilla. Vanhin tunnettu ilmakivääri on arvioitu valmistetuksi noin vuonna 1580 ja se on esillä Livrustkammaren museossa Tukholmassa. Metsästys ja sotilaskäyttöön tarkoitettujen ilma-aseiden kaliiperit olivat yleensä jotakin .30 ja .50 (7,6 – 13mm) väliltä ja ne saavuttivat tyypillisesti 200-300 m/s lähtönopeuden.

Ilmakiväärit eivät kuitenkaan juuri yleistyneet näissä käyttötarkoituksissa aikaansa nähden monimutkaisen ja kalliin rakenteensa vuoksi. Nämä aseet olivat myös hyvin vikaherkkiä. Valurautaiset paineilmasäiliöt olivat herkkiä räjähtämään, jolloin säiliö saattoi muuttua sirpalekranaatiksi. Myöhemmin säiliöiden materiaaliksi valikoitui turvallisempi kupari.

Aikansa asettamista rajoituksista huolimatta ilma-aseilla oli myös paljon etuja ruutikäyttöisiin kilpailijoihinsa verrattuna. Aseet toimivat myös sateessa huomattavasti alkeellisia lunttu- ja piilukkoja luotettavammin. Aseet olivat myös hiljaisempi, eivätkä ne synnyttäneet suuliekkiä tai savuverhoa, joka olisi ampujan paljastanut. Ilmakivääri oli myös huomattavasti suustaladattavaa muskettia nopeampi ladata.

Ranskalla, Itävallalla ja muutamalla muulla maalla oli erityisiä tarkka-ampujaosastoja, jotka käyttivät ilmakivääreitä mm. edellä mainituista syistä. Itävaltalainen  1770 malli oli nimeltään Windbüchse, jonka suora käännös on ”tuulikivääri”. Ase kehitettiin 1768 tai 1769, muun muuassa kellosepän, mekaanikon ja asesepän töitä tehneen Bartholomäus Girandonin toimesta. Tuulikivääri oli noin 1,2m pitkä ja painoi 4,5 kiloa. Koko ja paino ei siis merkittävästi eronnut ajalle tyypillisestä musketista. Ilmasäiliö oli irrotettavissa ja aseen putkimakasiiniin mahtui 22kpl .51 (13mm) kaliiperista lyijykuulaa. Taitavan ampujan kerrotaan pystyneen ampumaan täyden lippaan tyhjäksi noin puolessa minuutissa! Verrokkina taitava muskettimies pystyi ampumaan minuutissa 3-4 laukausta. Ilmakiväärin kerrotaan läpäisseen tuuman lautaa noin 75m etäisyydeltä, joten vaikkeivat tehot nykymittapuulla järisyttävältä tuntuisikaan, on kyseessä kaliiperi huomioiden kuitenkin varsin pystyvä ase.

Itävalta käytti ilmakivääreitä esimerkiksi sodassaan Turkkia vastaan 1788-1789 ja Ranskaa vastaan 1793-1796.

Lewisin ja Clarkin tutkimusretkellä Yhdysvaltojen länsiosiin 1804-1806 oli mukana ainakin yksi ilmakivääri. Aseen kerrotaan olleen .46 (11,5mm) kaliiperinen ja piipun rinnalla sijainneeseen makasiiniin mahtuneen 22 kuulaa. 55 barin ilmasäiliö oli sijoitettu aseen takatukkiin. Makasiinin pystyi ampumaan tyhjäksi noin minuutissa.

Ensimmäinen kaupallisesti menestynyt ja massatuotettu ilma-ase oli Michiganilaisen Markham Air Rifle Companyn vuonna 1886 julkaisema Chicago. Ase oli tehty pääosin puusta ja metallia oli käytetty todella säästeliäästi. Ase maksoi uutena 73 senttiä joka vastaa ostovoimaltaan nykyrahassa noin 20 dollaria. Asetta valmistettiin vuoteen 1910 asti. Markham Air Rifle Company yhdistyi myöhemmin hiukan myöhemmin alalle tulleen, edelleen toiminnassa olevan Daisy Manufacturing Companyn kanssa.

Ilmakiväärikilpailut yleistyivät 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Englannissa. Ammunnasta ilma- ja .22 kaliiperisilla ruutiaseilla tuli niin suosittua, että kattojärjestöksi perustettiin National Smallbore Rifle Association vuonna 1899. Näihin aikoihin Britanniassa toimi yli 4000 eri kokoista ilmakivääriseuraa. Suosituinta ammunta oli Birminghamissa ja sen ympäristössä. Lajin ja aseiden pr-kuvaa valtaväestössä heikensi se, että ilmakiväärit yhdistettiin usein hiljaisen laukaisuäänensä vuoksi salametsästykseen.

Lähde:Wikipedia

Ilmakiväärin Huolto

Ilmakiväärin Huolto

Tarkasta AINA ensimmäiseksi että ase ei ole ladattu.

Hyvä huolenpito parantaa toimintavarmuutta ja turvallisuutta sekä lisää aseen käyttöikää. Älä säilytä asetta tai luoteja kylmissä kosteissa olosuhteissa kuten puutarhavajassa, autotallissa tai kesämökillä. Kivääriä ei saa jättää pidemmäksi aikaa vireeseen. Älä myöskään ammu ylimääräisiä tyhjälaukauksia. Käytä aseessasi ainoastaan sille tarkoitettuja luoteja.

Pidä ase kuivana ja puhtaana. Pyyhi se aika ajoin kevyesti ulkopuolelta öljytyllä kankaalla. Vältä öljyn joutumista aseen sisäisiin liikkuviin osiin. Aseen puuosille löytyy hoitoaineita aseliikkeistä.

Öljy vahingoittaa kiikarilinssien pinnoitteita, joten muista pitää linssinsuojat paikallaan kun puhdistat asetta. Linssien puhdistamiseen on myös puhdistusaineita.

Puhdista piippu säännöllisesti (vähintään 500 laukaisun jälkeen). Kätevimmin tämä onnistuu puhdistustulpilla, jotka vain yksinkertaisesti ammutaan aseen piipun läpi. Homma hoituu myös perinteisemmin kevyesti öljytyllä puhdistuspuikolla, mutta piippu täytyy kuivata öljystä ennen ampumista, koska tietyt öljyt saattavat räjähtää piipussa paineen alaisena.

Ilmakiväärin huolto

Öljyä piipun tiivisteet

Öljyä piipun tiivisteet silikonipitoisella öljyllä. Perinteistä aseöljyä ei saa kumitiivisteisiin laittaa.

Ei öljyä männän sisälle

Älä laita mitään öljyä männän sisälle.

Öljyä piippu

Öljyä piippu aseöljyllä. Mikäli aseella on ammuttu kupariluoteja tai ase on huomattavan tehokas, kannattaa käyttää aseöljyn tilalla piipun pudistukseen tarkoitettua ainetta.

Puhdista piippu

Puhdista piippu huolellisesti öljystä.

Käytä huopatulppaa tai puhdistuspuikkoa

Ammu muutama huopatulppa piipun läpi, tai käytä puhdistuspuikkoa.

Kiristä ruuvit

Tarkista kiinnitysruuvien kireys, mutta vältä kiristämästä niitä yli. Älä käytä aseen puhdistuksessa vettä tai pesuaineita.

Jos luoti juuttuu piippuun, niin laukaise ase turvalliseen suuntaan poistaaksesi vireen. Varmista ase. Työnnä luoti puhdistuspuikolla ulos. Poista luoti, äläkä ammu tällaista luotia uudelleen. Jos luoteja on piippuun juuttunut useampia peräjälkeen, voit yrittää lyödä tai kiertää etummaiseen luotiin puhdistuspuikon, josta on harja poistettu. Näin luodit saa usein poistettua piipusta yksi kerrallaan.

Aseen purkaminen on parasta jättää asesepän työksi. Jousimäntätoimisen aseen purkamisessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä jousi voi väärin purettaessa vapautua äkillisesti voimalla ja vahingoittaa asetta sekä purkajaa. Älä myöskään koskaan yritä purkaa painesäiliötoimista asetta paineistettuna, tai jos et ole varma mitä teet ja miten ase taas kootaan.

Usein Kysyttyä Ilmakivääreistä

Usein Kysyttyä Ilmakivääreistä

1) Mikä on paras ilmakivääri; jousimäntä-, hiilidioksidikapseli- vai painesäiliötoiminen?

Pelkkä toimintatapa ei tee ilma-aseesta hyvää tai huonoa. Hyvä tai huono ase voidaan valmistaa näillä kaikilla toimintatavoilla. Kaikissa toimintamuodoissa on myös omat hyvät puolensa. Alla luetellut ominaisuudet eivät siis koske kaikkia asemalleja, vaan kyseisen ryhmän tyypillistä edustajaa.
Perinteinen ”mökki-ilmakivääri” on useimmiten jousimäntätoiminen. Ne ovat tyypillisesti edullisimpia hinnoiltaan ja kohtuullisen toimintavarmoja, eikä niiden kanssa tarvitse huolehtia hiilidioksidikapseleiden tai paineilman loppumisesta. Jousimännän liike aiheuttaa kuitenkin edestakaista rekyyliä, joka vähentää käytännön tarkkuutta ja tehokkaammissa versioissa saattaa hajottaa väärin valitun tähtäinkiikarin.
Hiilidioksidikapseleilla toimivat (Co2-toiminen) ilma-aseet mahdollistavat nopeat perättäiset laukaisut, puoliautomaattiaseen tapaan vain liipaisimesta painamalla. Co2-toimiset ilma-aseet ovat kuitenkin usein tehoiltaan, tarkkuudeltaan ja luodin lähtönopeuksiltaan heikoimpia. Nämä aseet sopivat parhaiten niin sanottuun terapia-ammuntaan.
Painesäiliötoiminen eli pneumaattinen esitäytetty ilma-ase on käytännössä rekyylitön ja mahdollistaa näin paremman tarkkuuden suhteessa aseen tehoon. Paineilmatoiminen kivääri vaatii säiliön tankkausta varten käsipumpun sukelluspullon. Tekniikasta ja varusteista johtuen nämä aseet ovat yleensä niitä tarkimpia, tehokkaimpia ja myös arvokkaimpia.
Kalleimpiin aseisiin on saatavissa monia hienouksia, kuten sähköinen laukaisulaite tai piipun suupaineen ohjuri, ja niitä voidaan helposti viritellä yksilöllisiksi käyttäjän tarpeiden mukaisesti.

2) Onko kiinteä piippu parempi kuin taittuva piippu?

Lähtökohtaisesti kiinteä piippu on tarkempi kuin taittuva. Asetta taitettaessa piippu ei joka kerta palaudu aivan täsmälleen samalle paikalle, aseen kuluessa ongelman laajuus usein kasvaa. Jos aiot käyttää ainoastaan avotähtäimiä, jotka ovat tyyppillisesti kiinni itse piipussa, ei ongelmaa ole. Kiikaritähtäimen kanssa epätarkasti lukittuva piippu usein paljastuu. Halvoissa markettien ilma-aseissa ongelman saattaa joskus havaita jo ihan silmämääräisestikin. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään merkittävä ongelma nykyaikaisessa laadukkaammassa kiväärissä. Useimmiten ampujan taidot ja laukaisukoneiston toiminta ovat huomattavasti suurempia tekijöitä parempaa tarkkuutta haettaessa.

3) Mikä luoti on paras?

Luodin sopivuuteen vaikuttavat eniten käyttötarkoitus, ampumamatka ja lähtönopeus. Yleisin luoti on tiimalasin muotoinen kokolyijyluoti tai Co2-toimisissa usein lyijy- tai teräskuula. Kovalyijyseoksesta valmistetut luodit kestävät paremmin suuria lähtönopeuksia. Pitkän matkan tarkkuusammuntaan on tarjolla korkeamman ballistisen kertoimen omaavia luoteja.
Luoteja on kovakärkisiä ja osumasta laajenevia, riippuen siitä halutaanko enemmän iskutehoa vai läpäisyä. Täysin hupiammuntaan on olemassa uudelleenkäytettäviä ns. tupsuluoteja, eli metallipiikki langoista tehdyllä pyrstötupsulla.
Myös asekohtaisia eroja on luotien tarkkuudessa, joten kokeilemalla löydät parhaiten juuri omassa aseessasi toimivan luodin. Äärimmilleen viety osumatarkkuus vaatii luotien hellävaraisen pesun astianpesuaineella ja huolellisen kuivaamisen. Tämän jälkeen suoritetaan tarkka lajittelu (ruuti)vaakaa apuna käyttäen painon mukaan eri säilytysrasioihin. Tavallisen harrastajan ei tosin tällaisista ”hienosteluista” tarvitse välittää.
Jokaisen painoluokan luoteja varten ase kohdistetaan erikseen. Omaan aseeseesi valikoiduilla, samanpainoisilla luodeilla voit nostaa osumatarkkuutesi aivan uudelle tasolle.

4) Mikä kaliiperi on paras?

Paras kaliiperi on täysin kiinni käyttötarkoituksesta sekä omista henkilökohtaisista mieltymyksistä. Yleisesti ottaen saman tehoisessa suurempikaliiperisessa aseessa on pienempi luodin lähtönopeus, mutta se säilyttää paremmin iskuenergiansa. Vastaavasti pienemmän kaliiperin luoti lentää tiettyyn pisteeseen asti suoremmalla lentoradalla pidemmälle, mutta tuuli ja vaikkapa törmäys heinänkorteen muuttavat lentorataa enemmän kuin isompikaliiperinen ja painavampi luoti. Kaliiperi kannattaa mitoittaa aseen tehojen mukaan, eikä äänennopeuden rajaa kannata turhaan ylittää. Yli äänennopeutta kulkeva luoti aiheuttaa ns. yliäänipamauksen ja tarkkuus tippuu dramaattisesti luodin läpäistessä äänivallin, nopeuden taas pudotessa äänennopeuden alapuolelle.

5) Kuinka kohdistan (kiikari)tähtäimen?

Ilmakiväärillä ammutaan tyypillisesti 10-50 metrin matkalta. Kilpaa ilmakiväärillä ammutaan 10 metrin matkalta, mutta tehokkaammilla ilma-aseilla voit ampua jopa sataan metriin. Tähtäimen kohdistus aloitetaan kuitenkin siltä matkalta, jolta luodit alkavat osua tauluun tai sen taustaan. Joskus kohdistus on aloitettava hyvinkin läheltä. Tärkeää on ampua hyvältä tuelta, esimerkiksi hiekkasäkin tai aseliikkeissä myytävän ampumatukipussin päältä. Hiekkasäkin valmistat erittäin helposti, jos ompeluhommat ovat yhtään tuttuja, vaikka vanhojen farkkujen punteista ja hiekkalaatikkohiekasta.
Ammu kolmen tai viiden laukauksen kasa. Jos ase ja ampumataitosi ovat kunnossa, niin osumien pitäisi olla tuelta ammuttuna tiiviissä rykelmässä. Yksittäisillä harhaosumilla ei ole merkitystä. Mittaa osumakasan keskipisteestä matka tähtäyspisteeseen.
Säädä tähtäimiä matkaa vastaavat napsut tarvittaessa ylös/alas tai sivuille. Yleensä säädettäväsuurennoksisissa kiikaritähtäimissä kannattaa käyttää suurinta mahdollista suurennosta. Kun saat kohdistuksen halutulla matkalla (esimerkiksi 25 m) kuntoon, ammu kokeeksi myös 10 m ja 50 m matkoilta. Näin saat selville luodin lentoradan kaarevuuden ja voit halutessasi tehdä tarvittavat säädöt pidemmille ja lyhyemmille matkoille ja palauttaa ne helposti takaisin.

6) Miten osuisin paremmin?

Tarkat osumat eivät tule sattumalta, vaan hyvällä tekniikalla ja ahkeralla harjoittelulla. Tärkeintä on kiinnittää huomiota ampuma-asentoon, tähtäykseen ja laukaisuun. Oikea asento riippuu paljon tilanteesta ja käytetystä aseesta. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin hyvä ottaa rauhallinen jännittämätön, jämäkkä asento ja huolehtia kuitenkin käsien ja hartialinjan rentoudesta. Tärkeintä että tunnet olosi mukavaksi ja kotoisaksi.

Jos mahdollista, niin pidä molemmat silmät auki. Toisen silmän kiinni pitäminen rasittaa myös avointa silmää. Vain etusormen kärjen ja ensimmäisen nivelen välinen osuus koskee liipaisinta. Laukaisu tapahtuu puristamalla hallitusti ja tasaisesti, kunnes ase laukeaa. Laukaisuhetkellä pidätetään hengitystä tai puhalletaan hiljalleen ulos. Puristus aloitetaan, kun tähtäinkuva paranee eli tähtäin on juuri saavuttamassa napakympin.
Harjoittelua ei kannata aloittaa heti vaikeimman kautta. Parasta on aloittaa istuen ja ampumatukea käyttäen. Näin pääset helpoimmin oppimaan tärkeimmät perusasiat eli tähtäyksen ja laukaisun. Lisäksi parempi osumatarkkuus kannustaa harjoittelun jatkamiseen.

Jousitoimisella ilma-aseella ammuttaessa erityistä huomiota täytyy kiinnittää siihen, että ampuma-asento ja ote aseesta olisi aina samanlainen. Vaikka ase aina laukauksessa tärähtääkin, etkä sille mitään mahda, voit minimoida tästä aiheutuvan tarkkuuden heikkenemisen sillä, että ase tärähtäisi aina mahdollisimman samalla tavalla.

Ilmakiväärilupa

Ilmakiväärilupa

Suomen lainsäädäntö ei tunne käsitettä Ilmakiväärilupa. Suomessa yleisimmät ilma-aseet eivät edellytä minkäänlaista hankkimis- tai ostolupaa, mutta niiden myyminen edellyttää ostajalta 18-vuoden ikää ja käyttäminen tapahtuu alaikäisillä täysi-ikäisen valvonnassa. Luvanvaraisia/ilmoitusmenettelyn varassa ovat ilma-aseet joiden piipun pienin sisähalkaisija on yli 6,35mm. Kaikki ilma-aseet ovat väärin käytettynä turvallisuusriski, joka on aina syytä pitää mielessä. Siksi on syytä tutustua tuotteisiin ennen käyttöä ja miettiä mahdolliset vaarat mielellään hieman liian tiukasti. Ilma-aseisiin pätee sama perussääntö kuin ruutiaseisiinkin: ”Älä koskaan osoita aseella mitään, mitä et ole valmis ampumaan!” Suurin osa tapaturmista tapahtuu tyhjäksi luullulla aseella.

Ilma-aseiden käyttämistä ja hallussapitoa julkisella paikalla säätelee Suomessa ennen kaikkea Järjestyslain 10 §. Laissa mainitun ampuma-aseen näköisen esineen hallussa pitäminen julkisella on kielletty, Johon määritelmään ilma-asekin sopii. Suomessa ilma-aseilla ei saa metsästää tai ampua tuhoeläimiä.

Ilmakiväärilupa = 18-vuoden ikä

Ilma-aseilla ampuminen tulee tapahtua toimintaan sopivalla paikalla siten, että se ei aiheuta vaaraa ympäristölle. Luodin lentoalueen tulee olla varmistetusti turvallinen, taulun takana oleva alue mukaan lukien ja piippulinjan etupuoli tyhjennetty mahdollisesta yleisöstä ruutiaseilla ampumisen tapaan. Ilma-aseilla ampuminen ei edellytä aivan yhtä vaativia kriteereitä itse ampumapaikalle kuin ruutiaseilla ampuminen. Maalintaustojen ei tarvitse olla ilma-aseilla aivan yhtä vankkoja pienempien iskuenergioiden vuoksi ja mahdollisten turva-alueiden koko jää pienemmäksi luodin lentomatkojen jäädessä ruutiaseita lyhyemmäksi. Samaten ammunnasta aiheutuva melu on huomattavasti pienempi.

Mikäli ampuminen tapahtuu kiinteään taustaan, pitää muistaa mahdollinen kimmokeriski jopa suoraan takaisin ampujaan. Mahdollinen kimmoke ei yleensä energialtaan ole kovin suuri, mutta silmään osuessaan vie kyllä näön. Kimmokeriski on huomioitava erityisesti teräksistä kuulaa käyttävien aseiden kohdalla. Monet käyttävät rajatuissa tilossa esim. sisätiloissa ammuttaessa niin sanottua luotiloukkua, joka kerää luodit siististi laatikkoon maalitaulun taakse. Luotiloukun vankkuus tulee mitoittaa käytettävän aseen tehojen mukaan. Tämä on erityisen tärkeää, mikäli käytössä on tehokas ilmakivääri.

Ilma-aseiden kuljettaminen paikasta toiseen kannattaa tehdä suljetussa pakkauksessa, vaikkapa pehmustetussa asepussissa. Näin toimien säilyy asekin huomattavasti paremmin kolhuilta ja naarmuilta. Ilma-aseita ei kuitenkaan kannata säilyttää suljetussa pussissa pidempiä aikoja mahdollisen kosteuden vuoksi.

Ampuessa tulee aina käyttää suojalaseja, eikä kuulon suojauskaan usein ole pahitteeksi.

Ilmakiväärilupa ei siis ole tarpeellinen, jos haluaa harrastaa ammuntaa. Ainoastaan 18-vuoden ikä vaaditaan.

Kurkkaa Sissoksen ilmakiväärit -valikoima.

Ilmakivääri Metsästys

Ilmakivääri Metsästys

Ilmakivääri metsästys sekä ilmapistooli metsästys ovat pääsääntöisesti Suomen laissa kiellettyä, poikkeuksena myyrien, hiirten ja rottien ampuminen sisätiloissa on kuitenkin sallittua. Kannattaa kuitenkin huomioida, että käytettävä ase vastaa käyttötarkoitusta, ja on riittävän tehokas. Esimerkiksi räkättirastaan tai variksen ampuminen ilmakiväärillä on kuitenkin kiellettyä.

Ilmakivääri metsästys luodit

Tavalliset ilmakiväärin diabolo-tyyppiset luodit on suunniteltu tarkkuusammuntaan, eivät metsästyskäyttöön. Ilmakivääri metsästys suoritetaan painavampia, ja/tai laajenevia luoteja, jotka aiheuttavat suuremman shokkivaikutuksen saaliseläimeen. Ilmakiväärin metsästysluodit ovat siis usein ns. reikäpääluoteja. Luodin osuessa pehmytkudokseen se laajenee ja muodostaa suuremman haavakanavan, aiheuttaen saaliseläimelle nopeamman ja humaanimman kuoleman.

Painavilla ja teräväkärkisillä luodeilla on taas suurempi läpäisykyky kuin kevyemmillä kilpailijoillaan, vaikka lähtönopeus luodin painon vuoksi hiukan yleensä laskeekin. Laajenevat luodit sopivat kärjistettynä siis paremmin pienemmän saaliin tavoitteluun ja raskaammat hiukan suuremmalle. Sisätiloissa ammuttaessa on erityisesti huomioitava kimpoamisvaara, puhtaalla lyijyluodilla tämä on selvästi pienempi kuin joillakin seosmetalliluodeilla, mutta silti realistinen mahdollisuus. Jotkut ilmapistoolit käyttävät ammuksenaan 4,5mm teräskuulaa, joka aiheuttaa todellisen riskin ampujalle joka ei käytä suojalaseja, teräskuulat kimpoavat takaisin ampujaa kohti todella helposti. Käytäthän suojalaseja aina ampuessasi sisätiloissa!

Ilmakivääri metsästys on sallittua seuraavien lajien kohdalla (sisätiloissa):

Metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri.

Ilmakivääri metsästys ulkomailla

Joissakin maissa ilmakivääri metsästys on sallittu jopa suurriistan kohdalla, tähän käytettävät aseet (jopa .50 cal.) ovat kuitenkin painavia, kömpelöitä ja kalliita. Ilmakivääreillä metsästetään yleisimmin kaneja, oravia, jäniksiä, rottia, erilaisia lintuja  ja villikissoja. Näihin lajeihin teholtaan riittävät kiväärit ovat yleensä .22 kaliiberisia (5,5mm) ja lähtönopeudeltaan ylittävät 200m/s. 6,35mm ilmakiväärillä voidaan metsästää jo hiukan suurempaa riistaa (esim. kettuja ja vastaavan kokoluokan eläimiä). Ilmapistoolilla metsästäminen ei ole maailmallakaan erityisen suosittua, johtuen ilmapistoolien tehottomuudesta (yleensä 100-125m/s), Selvästi tehokkaampia paineilmakäyttöisiä pistooleitakin on olemassa, mutta lyhyestä tähtäinvälistä ja piipusta johtuen osumatarkkuus ei ole kiväärin kanssa samalla tasolla. Ilma-aseita käytetään myös tutkimuskäytössä ympäri maailmaa nukutusnuolten ampumiseen.

Ilma-aseella ”metsästäminen” on sallittua joissakin poikkeustapauksissa.

20 a §

Ilma-aseen käyttäminen

Ilma-asetta saa käyttää vain rakennuksen sisällä ja siellä vain muun rauhoittamattoman nisäkkään kuin villiintyneen kissan tappamiseen.

Ilma-asetta saa käyttää riistaeläimen tai rauhoittamattoman eläimen ampumiseen tainnuttavaa ainetta sisältävällä ammuksella tutkimus-, istutus- tai uudelleensijoitustarkoituksessa.

Ilmakiväärin turvallista kuljetusta ja säilytystä varten on hyvä hankkia pehmustettu asepussi. Käytön jälkeen aseen kannattaa antaa hetken kuivua pussin ulkopuolella, vaikkei ase näennäisesti olisikaan kastunut. Lämpötilaeroista aiheutuva kondensoituminen voi aseen nimittäin kastella, kun se sisälle tuodaan ja lämpötila tasaantuu.

Ilmakiväärin huoltaminen

Käytön jälkeinen puhdistushuolto onnistuu parhaiten tarkoitusta varten suunnitellussa telineessä, jossa on tilaa myös puhdistusvälineille ja tarvikkeille. Aseen puhdistukseen tarvitaan silikoniöljyä ja puhdistuspuikko, puhdistusnaru tai puhdistustulppia. Varsinaista aseöljyä ei ilmakiväärin sisuksiin saa laittaa, sillä öljy ja tiivisteet eivät yleensä ole hyvä yhdistelmä, tai pahimmillaan öljy voi jopa paineen alla syttyä ja rikkoa aseen mekanismin. Aseen ulkopintoja voi perinteiselläkin aseöljyllä sen sijaan varovasti huoltaa.

Ilmakiväärillä voi ampua muutakin kuin tölkkejä

Pahvin puhkominen, sekä tölkkien ampuminen on kivaa, mutta välillä on terapeuttista keskeyttää rutiinit ja ampua hieman vaihtelevampiin maaleihin. Tätä tarkoitusta varten olemassa on erilaisia maalilaitteita, jotka merkkaavat osuman äänellä sekä taulun pyörähdyksellä. Hauskuuden ja tarkkuuden lisäämiseksi on myös esimerkiksi metallisia rottatauluja, jotka saa uudelleen pystyyn suoraan ampumapaikalta narusta vetämällä.

Ilmakiväärin Kiikaritähtäin

Ilmakivääreillä ammutaan yleensä 10-50 m matkoille, joten yleiskäytössä hyvä tähtäinkiikari on 4x suurentava. Hieman monikäyttöisempi on säädettävällä suurennoksella varustettu tähtäin, suosituin kokoluokka ilma-aseissa on 3-9x, mutta tehokkaissa paineilmakivääreissä käytetään usein vieläkin suurempia tähtäimiä. Tehokkaalla ja laadukkaalla paineilmakiväärillä pystytään tarkasti ampumaan vielä 100m etäisyyksille, joten suurennokselle on myös käyttöä.

Parallaksisäädöstä on hyötyä vaihtelevilla etäisyyksillä, koska monet ilmakiväärien kiikaritähtäimet on tehdasasetettu 10 m matkalle, joka mahdollistaa vain 5-20m tehokkaan käyttöetäisyyden. Parallaksisäädöllä kuva ja ristikko saadaan samaan aikaan tarkaksi vaihteleville etäisyyksille, eikä parallaksivirhekään vaikuta osumiin. Parallakisäätö on yleinen ominaisuus 3-9x ja tätä suuremmissa ilmakiväärikäyttöön tarkoitetuissa kiikaritähtäimissä.

Sporttisempaan ja nopeampaan viihdeammuntaan soveltuvat myös punapiste- ja lasertähtäimet. Tarkkuus ei näillä tähtäintyypeillä ole kiikaritähtäimen tasolla, mutta ampuminen on nopeaa ja vaivatonta. Punapistetähtäin on varsinkin aloittelijalle usein se helpoin vaihtoehto.

Suuritehoise ilmakiväärit

Suuritehoisilla jousimäntätoimisilla aseilla kannattaa rekyylin vuoksi käyttää vain laadukkaita ilmakiväärikäyttöön tarkoitettuja kiikaritähtäimiä ja niiden jalkoja. Kiikarin kiinnityksen ruuvit kannattaa vielä varmistaa tipalla kierrelukitetta. Kiikaritähtäimen massa ja rakenteen monimutkaisuus vaikuttavat kiikarin kestävyyteen jousi-, tai kaasumäntätoimisessa aseessa. Todella tehokkaaseen jousitoimiseen aseeseen ei kannata edes harkita asentavansa pientä 4x kummempaa tähtäintä, sillä käyttöikä ei painavammalla tähtäimellä tule todennäköisesti pitkä olemaan. Ns. keskitehoisissa aseissa voidaan käyttää jo 3-9x suurentavia tähtäimiä ilman suurempia riskejä, eikä paineilmatoimisissa aseissa ole rekyylittömyyden vuoksi tähtäimelle mitään rajoituksia.

Jousi- tai kaasumäntätoimisessa aseessa ei voi käyttää ruutiaseeseen tarkoitettua kiikaritähtäintä, sillä asetyyppien rekyylit ovat eri suuntaiset ja tämä on myös kiikaritähtäinten suunnittelussa huomioitu.

Ilmapistoolit

Ilmapistooleita, samoin kuin ilmakivääreitä, on jousimäntä-, hiilidioksidikapseli-, puristeilma tai paineilmatoimisina. Tyypillisesti ne ovat .177-kaliiperisia (4,5mm) ja avotähtäimillä varustettuja. Ilmakivääreihin nähden ilmapistoolit ovat useimmiten tehoiltaan selvästi kivääreitä heikompia ja ampuminen on haastavampaa. Jousitoimiset ovat näistä pääsääntöisesti huonoimpia kovan rekyylin ja usein raskaan laukaisun vuoksi.

Jos tarkoituksenasi on ampumataitoasi määrätietoisesti kehittää tai ehkä jopa kilpailla lajissa, ovat parhaat vaihtoehdot puriste- tai paineilmatoimisia aseita. Nämä asetyypit ovat rekyylittömiä ja laukaisu on halvimmissakin aseissa yleensä selvästi parempi, kuin kalliimmissa jousi- tai kaasumäntätoimisissa versioissa. Co2 aseet soveltuvat parhaiten ”hupiammuntaan” ja suurella lippaalla varustetun puoliautomaattipistoolin kanssa esimerkiksi tölkkien ammunta kauniina kesäiltana on todella mukavaa puuhaa.

Ilmapistoolilla ampumisen aloittaminen on helppoa

Ilmapistoolilla kilpaillaan 10 m matkalla jopa olympiamitaleista, mutta useimmiten niitä käytetään puhtaaseen terapia-ammuntaan. Ilmapistoolilla voi harrastaa lähes kuka tahansa ja miltei mihin tahansa voidaan järjestää turvallinen ampumatila. Tilapäisen, mutta turvallisen ampumaradan ilmapistoolille voi helposti järjestää takapihalle, autotalliin tai vaikka liikuntahalliin. Ilmapistoolit ovat lähes aina niin hiljaisia, ettei edes melunsuojausta tarvita, kuten ammuntalajeissa yleensä. Harrastusta on siis helppoa jatkaa vuodenajoista tai keleistä riippumatta muuta ympäristöä tarpeettomasti häiritsemättä. Pistooliammunta on myös kivääriammuntaa selvästi haastavampaa, joten varsinkin harrastuksen alkuvaiheessa kehitys on yleensä todella nopeaa ja laji vie mukanaan.

Turvallisuus on aina muistettava

Ilma-aseharrastuksen aloittaminen ei vaadi mitään erityistietoja tai taitoja. Turvallisuusohjeiden opettelun jälkeen voidaan siirtyä suoraan ammuntaan. Ilma-aseet ja niillä harrastaminen on varsin edullista muihin ammuntalajeihin verrattuna, sillä ajoaineena käytettävä ilma ei maksa mitään ja laadukkaatkaan luodit eivät maksa kuin n. 2snt/kpl. Ilma-aseilla harjoittelu kehittää myös ruutiaseiden käyttötaitoa ja toimii usein turvallisina askelmina laajempaan ammuntaharrastukseen. Esimerkiksi jälkipidon opettelu käy ilma-aseella helpommin, kuin suurempilähtönopeuksisella ruutiaseella. Ilmapistooli tarjoaa siis ammunnan iloa parhaimmillaan!

Ilmakiväärin Luodit

Ilmakiväärin Luodit

Ilmakiväärin luodit tulevat monessa koossa ja muodossa. Luodin muodolla, painolla ja tasalaatuisuudella on valtavasti merkitystä tarkkuuden kannalta.

Erilaiset lentorataa vakauttavat ominaisuudet parantavat osumatarkkuutta pidemmälle ammuttaessa. Ilma-aseiden luodeissa käytetään yleisesti takaosastaan kuppimaista muotoilua, mikä vakauttaa luodin lentoa ilmassa, ”helma” myös laajenee paineen vaikutuksesta piipussa, jolloin luoti ottaa hyvin kiinni rihloihin, eikä ohivuotoa synny.

Luotien kärki muotoillaan yleensä tasaiseksi, pyöreäksi tai kartiomaiseksi. Kärjen muotoilulla on suuri vaikutus luodin aerodynamiikkaan, lisäksi maaliin iskeytyessään tunkeuma on erilainen. Kimmokevaara pienenee jonkin verran käytettäessä reikäpäisiä luoteja luodin luovuttaessa energiansa paremmin tyssääntyessään kovaan esineeseen. Samaten rihlatuilla aseilla ammuttaessa saattaa luodin ontto sisäosa parantaa ballistisesti luodin lentorataa massan sijaitessa ulommalla kiertoradalla pyörimisakselin suhteen, parantaen osumatarkkuutta.

Ns. palloluodeilla ei saavuteta kovinkaan suurta osumatarkkuutta pidemmille matkoille. Tämän tyyppisiä luoteja käytetään yleensä ainoastaan aseen lipastyypin niin vaatiessa. Osa Co2 aseista käyttää teräksisiä 4,5mm luoteja (BB), eikä teräskuulalle tarkoitetussa aseessa saa käyttää lyijykuulaa tai päinvastoin. Teräskuulalla on todella suuri kimpoamisriski, joka täytyy aina huomioida!

Ilmakiväärin luodit: materiaali

Ilma-aseen luodeissa käytetään materiaalina pääsääntöisesti lyijyä, joka painonsa, pehmeytensä ja hintansa vuoksi soveltuu erinomaisen hyvin tarkoitukseensa. Osa lyijyluodeista on pinnoitettu ohuella kerroksella kuparia, jolloin sormet eivät tahriinnu luoteja käsiteltäessä. Markkinoilta löytyy myös kevytmetalliluoteja (esim. Gamo PBA ja H&N Green). Kevytmetalliluodeilla saavutetaan erittäin kova lähtönopeus ja luotien kestäessä koviakin osumia juuri muotoutumatta, on myös uppouma usein erinomainen.

Erilaisten muovi- ja metalliosien käyttäminen on yleistynyt myös ilma-aseiden luodeissa. Esimerkiksi lento-ominaisuuksia, uppoumaa tai laajenemista parantavaa kärkikartiota käytetään yhä useammin.

Ilmakiväärin luodit
Ilmakiväärin luodit

Valmistustarkkuudet ja pintakovuudet vaikuttavat ominaisuuksiin samoilla periaatteilla kuin ruutiaseissakin. Osumatarkkuuden ja eri tuotteisiin liittyvien mieltymysten hakeminen eri aseyksilöille pitää tehdä yleensä kokemusperäisesti jokaiselle aseelle erikseen, kun etsitään parasta mahdollista käyntiä pidempiaikaisessa harrastuksessa. Jokainen piippu on yksilö ja tarkimman mahdollisen luodin löytää ainoastaan kokeilemalla.  

Moni valmistaja tekee samaa luotia useassa eri halkaisijassa jopa sadasosamillin välein! Tiukasta piipusta todennäköisemmin parhaiten toimii 4,49mm luoti, kun paljon ammutusta taas voi olla perusteltua käyttää 4,52mm luotia. Luotivalinta onkin hyvin kriittinen vaihe ilmakivääripaketin hankintaa, sillä erinomaisellakaan aseella ei hyviä kasoja saa aikaan, jos luotivalinta on epäonnistunut. Tehokkaaseen aseeseen kannattaa aluksi testailla hiukan painavampia luoteja ja tehottomampaan vastaavasti kevyempiä. Aluksi kannattaa ostaa kahta tai kolmea erityyppistä. mutta hyvälaatuista luotia ja lähteä näiden kesken suorittamaan vertailua. Kun luodit on ammuttu ja uusien hankinta tulee vastaan, osta taas muutamaa erilaista, jotka painonsa tai muiden ominaisuuksiensa puolesta vastaavat edellisellä kerralla parasta testaamaasi luotia. Näin toimien pääset hiljalleen rajaamaan valikoimaa ja löydät hyvin juuri omassa aseyksilössäsi toimivan luodin ostamatta koko kauppaa kerralla tyhjäksi.

Kurkkaa Sissoksen ilmakiväärin luodit -valikoima.

Gamo PT-85 Blowback -paketti